Tekeillä on kirja Vantaan Länsisalmen Gubbackan kylän arkeologisista kaivauksista.
Gubbacka
Keskiajan arkea Vantaalla.
Yhdessä Vapaalan omakotiyhdistyksen
kanssa on tekeillä kirja Vantaan Friherrsistä.
Tiedä,
missä asut!
Nyt Kellastuvan
Vantaa-kirjat
tarjoushinnoin! Katso etusivultamme ja tilaa!
Myös muut
kirjamme tarjoushinnoin.
Lue lisää Kirjat-sivultamme.
Matti Lipponen Rastböle
Maiseman historiaa Vuosaaressa
Rastböle
Maiseman historiaa Vuosaaressa on kertomus Helsingin Vuosaaressa sijaitsevan Rastbölen eli Rastilan kartanon historiasta. Se on tutkimus keskiaikaisen kylän muodostumisesta Rassbölen ratsutilaksi ja säterikartanoksi 1600-luvulla sekä edelleen Rastbölen huvilamaiseksi kartanoksi 1800-luvulla. Teos seuraa Rastbölen maisemaa aina 1950-luvun alkuun asti, jolloin Helsingin kaupunki osti kartanon ja sen toiminta tilana päättyi.
Teos tuo esiin aivan uutta tietoa Rastbölen melko puutteellisesti tunnetun pitkän historian varrelta: tilan omistajien, vuokraajien ja asukkaiden dramaattisistakin vaiheista; rakennuksista, puistoista sekä alueen vanhasta nimistöstä. Kirja valottaa myös Ruotsin ajan ratsutilajärjestelmän sotilaallista puolta ratsusotilaineen ja rakuunatorppineen.
Rastbölen muuttumista vuosisadasta toiseen havainnoidaan lukuisten vanhojen karttojen ja valokuvien avulla. Pääosassa ovat silti Rastbölen maisemaan liittyvät ihmiset. Kun omistajista monet tuottavat rakennuksiin ja paikkaan omat merkkinsä, jää toisista asukkaista vain heikkoja jälkiä vanhoihin asiakirjoihin. Kuitenkin kaikkia ihmisiä yhdistävät osaltaan samat Rastbölen maat ja merenrannat. Nämä samat paikat ovat yhä edelleen myös nykyisten vuosaarelaisten maisemia.
Rastböle-kirjan on kirjoittanut helsinkiläinen filosofian maisteri ja tutkija Matti Lipponen, joka on julkaissut artikkeleita ja esitelmöinyt Vuosaaren historiasta.
Kirjoittaja: FM Matti Lipponen
ISBN 978-952-5787-05-4
Sivuja: 192
Hinta: 29 €
MYYRMÄKI
Kampakeramiikasta kauppakeskukseen
Toimittanut Jukka Hako
Ainutlaatuinen Myyrmäki!
Myyrmäen ensimmäisten asukkaiden muutosta tuli elokuun lopussa kuluneeksi 40 vuotta. Sen kunniaksi ilmestyi uusi kirja Myyrmäki – kampakeramiikasta kauppakeskukseen, joka on Myyrmäen rakentamisen historia. Myyrmäki on koko Suomessa ainutlaatuinen asuntoalue. Missään muualla maassamme ei erillisen kaupunkiradan varrelle ole rakennettu yhtä suurta ja monipuolista kaupunkikeskusta kuin Myyrmäki. Myyrmäen tarina on tärkeä osa Suomen historiaa. Myyrmäen aluekeskuksen vaiheet, erityisesti Isomyyrin ja Myyrmannin rakentaminen, ovat värikästä lähihistoriaa.
Kirjassa on kuusi päälukua. Ensimmäinen käsittelee Myyrmäen esihistoriaa. Toinen kuvaa Myyrmäen rakentamista metsämaasta Vantaan suurimmaksi kaupunginosaksi. Kolmas kertoo Myyrmäen aluekeskuksen tarinan kaavamyrskyistä Myyrmanniin. Neljäs kertoo Myyrmäen palveluista, joista on laadittu 17 pienoisartikkelia sekä kuva- ja ilmoituskooste 1970-luvulla Myyrmäessä toimineista kauppaliikkeistä. Viidennessä luvussa esitellään Myyrmäki-Seuran alkuvaiheet, Myyrmäessä aikoinaan toiminut ikioma kuntourheiluseura Myyrän Tossut sekä poimintoja Myyrmäen Huollon 40-vuotisesta taipaleesta. Kuudes luku on varattu Myyrmäessä asuneille tai yrittäjänä työskennelleille, jotka kertovat omasta suhteestaan Myyrmäkeen.
Myyrmäki-kirjassa on runsaasti ennen julkaisemattomia kuvia Myyrmäen alkuvuosilta. Myyrmäki-kirjan on toimittanut ja suurelta osin kirjoittanut vuodesta 1966 Länsi-Vantaalla asunut Jukka Hako, joka on itse aikoinaan myös asunut Myyrmäessä. Myyrmäki-kirja on kovakantinen ja siinä on muhkeat 348 sivua.
Hinta: 25 € (tarjous)
Sivuja: 348, sid.
ISBN 978-952-5787-06-1
Kannen kuva:
Kuva Asunto Oy Kaarenhaltian neliöpihan hiekkalaatikolta
ilmeisesti keväältä 1967.
Vasemmalla hiekkakakkujaan väsäämässä
Liisa Hako.
-Kuva Juhani Kaarenmaa, NCC-yhtiöiden kuva-arkisto
LOUHELA – Ihmisen
kokoinen on kirja pienestä ja ihmisläheisestä
asuntoalueesta, jonka synty 1960-luvulla on osa Vantaan ja koko
Suomen aluerakentamisen historiaa. Länsi-Vantaan kasvun myötä
Louhela on tänään keskellä suurta kaupunkikeskusta,
mutta kuitenkin lähes joka ilmansuunnasta viheralueiden ympäröimä.
Louhelan rakentamisen historian lisäksi tilaa on suotu Louhelan
erikoisuuksille: muun muassa omalle televisiolle, marttayhdistykselle,
johon miehetkin olivat tervetulleita, ja Louhelan monille yhteisille
juhlille unohtamatta Mätäojanlaakson luontoa ja tulevaisuuden
suunnitelmia.
Lisäksi kynään ovat tarttuneet nykyiset ja entiset
louhelalaiset kertoen omasta suhteestaan Louhelaan. Kirjaan on haastateltu
Kaj Lindéniä, Jorma Pulkkista ja Ulla Tapanista. Omista
Louhela-muistoistaan kirjoittavat Matti Hako, Axa Sorjanen ja Helena
Virtanen. Louhela-kirjassa on paljon ennen julkaisemattomia valokuvia
sekä kuva-arkistoista että kotialbumeista.
Louhela-kirjan on toimittanut itsekin aikoinaan kanta-asukkaana
Louhelaan pikkupoikana muuttanut Jukka Hako.
Louhela-kirja on kovakantinen ja siinä on 120 sivua.
Jukka Hako Valtuuston
matka Vantaalla
Poimintoja 1907–2007
Kannen
kuva: Kuvasuomi Matti Kolho
Valtuuston matka Vantaalla. Poimintoja
1907–2007 ilmestyi Vantaa-päivänä
15.5.2007 ja se julkistettiin Vantaan kaupunginvaltuuston 100-vuotisjuhlakokouksen
yhteydessä samana päivänä. Kirjan on kirjoittanut
ja toimittanut historiantutkija, FM Jukka Hako.
Vantaan kaupunginvaltuuston edeltäjän,
Helsingin maalaiskunnan kunnanvaltuuston ensimmäisestä
kokouksesta tuli tammikuussa 2007 kuluneeksi 100 vuotta. Vantaa
on maamme vanhoista emäpitäjistä väkirikkain
asutuksen jakautuessa emäpitäjä Vantaan ja siitä
vuonna 1550 erotetun Helsingin kesken.
Vantaan valtuuston historia on
kasvun historiaa. Mikään muu kunnanvaltuusto Suomessa
ei ole kokenut vastaavaa muutosta. Pala kerrallaan vanhasta emäpitäjästä
on lohkaistu alueita pääkaupungin tarpeisiin, erityisen
paljon vuonna 1946.
Vantaan ja Helsingin alueella asuu
yhteensä lähes 750.000 asukasta. Vantaan valtuuston historia
on paljolti myös Helsingin ja helsinkiläisten historiaa.
Teoksen esityslistalle on koottu
poimintoja Helsingin maalaiskunnan ja Vantaan valtuuston yksittäisistä
kokouksista eri vuosilta. Valituiksi ovat tulleet historiallisesti
poikkeukselliset tilanteet, sekä valtuuston erilaiset juhlakokoukset,
joita on pidetty useita. Lisäksi mukana on muutama kokous,
joissa on tehty koko kunnan kannalta merkittäviä linjauksia.
Neljän kokouksen tapahtumat kerrotaan edesmenneiden valtuuston
puheenjohtajien suulla. Kokousselostuksia täydentävät
lyhyet poiminnat kaupungin historiasta eri vuosilta.
Valtuuston matka Vantaalla ei ole
virallinen Vantaan valtuuston 100-vuotisjuhlateos eikä tutkimus
Vantaan valtuuston vaiheista. Kirja on kunnianosoitus Vantaan valtuustolle,
joka kerta toisensa jälkeen on rakentanut kunnan palvelut uudelleen,
sopeutunut itsekin kasvuun, ottanut rohkeasti vastaan uusia asukkaita
ja luonut Vantaasta elinvoimaisen kaupungin suomalaisten elää.
Suurin osa kirjan runsaasta kuvituksesta
on Vantaan kaupunginmuseon kokoelmista. Kirjan tekstit julkaistaan
omana kokonaisuutena myös ruotsiksi.
Vantaan
maisemissa 1956 Toimittaneet Jukka Hako ja
Senja Hako
Vantaan
maisemissa 1956 on kuvateos Vantaan historiasta. Kirjan kuvat ovat
Vantaan kaupunginmuseon kuva-arkistosta.
Vuosi 1956. Sen muistavat monet suomalaiset. Maassa
alkoi yleislakko. Kekkonen valittiin presidentiksi. Suomalaisia
lapsia oli enemmän kuin koskaan. Suurten ikäluokkien nuorimmaisetkin
aloittivat kansakoulunsa.
Helsingin maalaiskunta, Vantaan edeltäjä,
kasvoi sotien jälkeisinä vuosina nopeasti. Moni perhe
oli siirtoväkeä ja pääkaupunkiseutu imi väestöä
muualta maasta.
Kotiseutuoppia suurille ikäluokille
Uusi kotiseutu oli tuntematon useille opettajille
ja oppilaille. Kansakoulujen kotiseututiedon opetusta varten valmistui
lähes 200 valokuvan diasarja kunnan historiasta, luonnosta
sekä elinkeinoelämästä. Kuvat ottivat opettajat
Viljo Holopainen ja Lauri Leppänen valtaosin kesällä
1956. Suurin osa on värikuvia, mikä 50 vuotta sitten oli
harvinaista.
Kuva-aineisto on tallella Vantaan kaupunginmuseossa.
Toimittajat ovat koonneet kuvista matkareitin vantaalaiseen maisemaan
vuonna 1956. Moni paikka on edelleen tuttu, mutta usea näkymä
on tyystin muuttunut rakentamisen myötä.
Kukin kuva on paikallistettu niin tarkoin kuin
mahdollista. Kuvia täydentää katsaus Helsingin maalaiskuntaan
ja sen elämään vuonna 1956.
Matkareitti Vantaan maisemissa 1956 on
jaoteltu kuuteen eri osioon: rakennuskulttuurin historiaa, maisemia
ja maamerkkejä, julkiset palvelut kehittyvät, maatalous,
teillä ja ilmassa, taajamat valtaavat alaa.
Kirjassa on sivuja 80, se on nelivärinen ja
kovakantinen. Saatavana kirjan toista painosta.
Vantaan maisemissa 1956
2004, 80 s., sid.
ISBN 952-99446-0-8 19,00 €
Miten
Katrinebergin kartanoon aikoinaan hankittu patsas on kulkeutunut
Linnaisten kartanon pihalle? Miten marsalkka Mannerheim liittyy
Vantaan kartanoiden historiaan? Miten esiteltävät kartanot
on valittu? Kuka omistaa kartanot? Mikä itse asiassa on kartano?
Kysymyksiin vastaa Kartanomatka Vantaalla, joka
on ensimmäinen tieto- ja kuvateos, johon perustiedot vantaalaisten
kartanoiden historiasta on koottu yksiin kansiin. Kartanomatka kuljetaan
lännestä itään: Linnainen, Hämeenkylä,
Linna, Königstedt, Katrineberg, Backas, Rosendal, Nissbacka,
Håkansböle ja Westerkulla. Kukin kartano esitellään
omana kokonaisuutenaan.
Teoksessa paneudutaan erityisesti kartanoiden historiaan,
ei niinkään nykypäivään. Kirja esittelee
kartanoiden rakennusten historian, omistajat aina 1540-luvulta alkaen
sekä kartanoissa maatalouden ohella harjoitetun muun elinkeinotoiminnan.
Kuvat ovat kaikki arkistokuvia, vanhimmat 1800-luvun
lopulta. Teoksessa julkaistaan kaikki toimitustyön aikana löytyneet
Signe Branderin kolmesta Vantaan kartanosta ottamat valokuvat.
Kartanomatka Vantaalla
Toim. Jukka Hako, Senja Hako ja Pia Lillbroända
2005, 160 s., sid.
ISBN 952-99446-1-6
Kristina Eskola on syntyperäinen
vantaalainen, joka on asunut koko ikänsä Seutulassa ja
koonnut muistojaan kotikylästään kirjaan Lapsuuteni
Seutula.
Kirjassaan Eskola kertoo Seutulasta ja sen lähiympäristöstä
sellaisena kun hän sen muistaa lapsuudestaan ja varhaisnuoruudestaan.
Ja hyvin Eskola muistaa, sillä kirjassaan hän kuljettaa
lukijaa kotitaloltaan eri ilmansuuntiin tuntien jokaisen talon kaikki
asukkaat. Vantaanjokea Eskola kuvaa lämmöllä, sillä
joki on aina ollut hänelle tärkeä osa lapsuuden maisemaa,
iloineen ja suruineen.
Ennen vanhaan omalta kylältä ei hevin muutettu kauemmas.
Niinpä aviosiippakin löytyi usein lähitalosta tai
naapurikylästä. Sen vuoksi monet vanhat seutulalaiset
ovatkin läheistä sukua toisilleen.
Lapsuuteni Seutula on kaunis kunnianosoitus omalle
kotikylälle, joka on sopeutunut hyvin myös ajan muutoksiin.
Kirjan kuvitus on valtaosin Eskolan omasta perhearkistosta.
Kirja on 63-sivuinen ja sen hinta on 15 euroa.
Lapsuuteni Seutula julkistettiin lauantaina 16.8.2008
Seutulan elojuhlilla.
Kirjan painos on pieni, joten tilaa kirjasi pikaisesti.
Kellastuvan Vantaaseen liittyvät kirjat ovat myynnissä tai niitä kannattaa kysyä seuraavista myyntipaikoista: Akateeminen kirjakauppa Hki ja Jumbo, Liisan Puoti Vantaan Männikössä, Suomalainen kirjakauppa Jumbo, Myyrmäki ja Tikkurila, Malmin kirjakauppa, Tikkurilan kirjakauppa, Vantaan kaupunginmuseon museokauppa ja Neste Rosenström Vantaanlaaksossa.
Louhela-kirjan voi ostaa Louhelan Huollosta, Myyrmäki-kirjan Myyrmäen Huollosta. Kartanomatka Vantaalla sekä Lapsuuteni Seutula ovat miltei loppuunmyydyt, joten niitä kannattaa kysyä suoraan kustantajalta.
Rastböle-kirja on myynnissä Columbuksen Suomalaisessa kirjakaupassa Vuosaaressa. Sallitun riskinoton rajat ja Satakolmetoista viikkoa ovat myynnissä kirjakaupoissa ympäri Suomen.
Punaisella viivalla ja Opintomatka Työväenliikkeen kirjastossa Hakaniemessä sekä Kultareunan toimistossa Hakaniemessä (Hakaniemenranta 1).
Yllä olevat hinnat ovat kustantajalta suoraan tilattaessa, jälleenmyyntipaikoissamme hinnat vaihtelevat hieman.